Kestävää kehitystä, teemana vesi

Kestävä kehitys, cleantech, luonnonvarojen riittävyys, vesipula... Siinä muutamia tämän hetken "mediaseksikkäitä" aiheita myös oppitunneille. Esittelen tässä opetuskokonaisuuden, johon yhdistin useampien oppiaineiden tunteja (tämä sopisi myös uuden perusopetuksen ops:n projektioppimiseen, vink vink). Kokonaisuus liittyy ainakin epäorgaaniseen kemiaan, biotekniikkaan, kestävään kehitykseen / ympäristöoppiin sekä työelämätaitoihin.

Puhdas vesi
Koulussa opiskelimme miten juomavettä puhdistetaan. Jos et itse tunne aihetta, hyviä apuja ja tehtäviä löytyy esim. http://www.vesikoulu.fi/ jossa on erikseen alakoululaisille ja yläkoululaisille/lukiolaisille/ammattioppilaitoksiin sopivat osiot. Aikuisopiskelijoille tämä oli ehkä hieman liian lapsellinen, joten heille kokosin itse enemmän ammattialaa käsittelevää materiaalia ja tehtäviä, joita käsittelimme tunneilla. Yleisen osion lisäksi perehdyimme paikalliseen tietouteen eli miten Turun seudun Vesi valmistaa tekopohjavettä.
Lisäksi vierailimme Turussa Halisten Vesilaitosmuseolla. Turun seudun koululaisryhmät pääsevät museoon ilmaiseksi. Varaaminen oli helppoa ja sähköpostiin tuli vastaus nopeasti. Saimme oppaaksi vesilaitoksen entisen laborantin, joka osasikin mukavasti kertoa meille myös ammattialaan liittyviä asioita. Museo on pieni, mutta mielenkiintoinen. Valitettavasti tilojen ahtauden takia vain noin 10 henkeä mahtuu museoon kerralla. Jaoin ryhmän puoliksi. Vaihtoehtona olisi ollut mennä melomaan Aurajoelle sillä aikaa kun puolet porukasta tutustuu museoon. Aurajoen opastuskeskus, joka sijaitsee lähellä, vuokraa kanootteja. Me päädyimme kuitenkin ottamaan vesinäytteitä Aurajoesta. Näytteistä mitattiin pH sekä pH-paperilla että kannettavalla patterikäyttöisellä pH-mittarilla. Tähän olisi voinut kehittää vielä enemmän kenttäanalyysejä tai vertailua useammasta näytteenottopisteestä, eri syvyyksiltä, tms.

Jätevesi
Myös jätevedenpuhdistusta opiskelimme ensin koululla teorian ja tehtävien avulla. Lisäksi teimme laboratoriossa harjoituksen, jossa puhdistimme "synteettistä jätevettä". Näin perusperiaatteet, esim. välppäys ja hiekkasuodatus tulivat tutuiksi. Työohje löytyy Kemianluokka Gadolinista www.luma.fi/file_download/108/jateveden+puhdistus.pdf.
Kävimme myös tutustumassa Turun seudun puhdistamon jätevedenpuhdistamoon. Vierailu järjestyy helposti täyttämällä nettilomakkeeseen tiedot: http://www.turunseudunpuhdistamo.fi/vierailu. Vierailusta saa enemmän irti, jos perusasiat on ensin opiskeltu koulussa. Vierailulla opiskelijat ihmettelivät miksei puhdistamolla näy yhtään työntekijää töissä. Esittelijä kertoi, että puhdistamo on täysin automatisoitu, joten henkilökuntaa on alle 10 ja iltaisin ja viikonloppuisin on vain kotipäivystäjä.
Jos aikaa olisi ollut käytettävissä enemmän, tähän olisi voinut liittää vielä bakteeripitoisuuksien tutkimista laboratoriossa, kemiallisen hapenkulutuksen (COD) määrityksen, tai muita laboratoriotöitä.

Yleisnäkymään puhdistamon kallioluolasta

Puhdistettavaa jätevettä

Prosessilaitteistoja

Työelämän ongelmatilanteet - sarjakuva opetusvälineenä

Kevät on tunnetusti opettajille kiireistä aikaa, joten blogin päivittäminen on jäänyt vähiin. Viime viikolla kokeilin pitkästä aikaa sarjakuvan käyttöä opetusvälineenä. Oppitunnin aiheena oli ongelmatilanteet työpaikoilla ja kohderyhmänä aikuisopiskelijat.

Opiskelijat saivat pareittain lapulla kuvauksen ongelmatilanteesta. Heidän piti kuvata ongelmatilanne ja mahdollinen ratkaisu siihen sarjakuvana. Toteutus tapahtui www.makebeliefscomix.com ohjelmalla, jota voi käyttää internetissä ilmaiseksi. Tehtyjä sarjakuvia ei valitettavasti voi tallettaa, mutta ne voi tulostaa tai lähettää itselleen sähköpostilla.

Esimerkki ongelmatilanteen kuvauksesta:

Vaakahuone jää jatkuvasti sotkuiseksi tiettyjen työntekijöiden jäljiltä, työporukan siivousintoilija laittaa lappuja seinille tyyliin ”siivothan omat jälkesi”. Tilanne kärjistyy siihen kun siivousintoilijalta menee hermo ja hän avautuu muille sotkuista. Jokainen muista on sitä mieltä ”ettei ne mun jäljiltä ainakaan ole”.

 Esimerkki toteutuksesta (tässä eri ongelmatilanne kuin yllä olevassa esimerkissä):

http://www.makebeliefscomix.com/Comix/?comix_id=115047781C1887200

Aikaa sarjakuvien tekemiseen kului aikuisopiskelijoilta 45-60 min. Lopuksi katsoimme kaikkien sarjakuvat ja keskustelimme niistä yhdessä - oliko sarjakuvassa esitetty ratkaisu hyvä, olisiko muita mahdollisia ratkaisuja, olivatko opiskelijat kohdanneet työelämässä vastaavia ongelmatilanteista, jne.

Tabletit opetustilanteissa + BaiBoard ryhmätyövälineenä

Olemme saaneet hiljattain luokallisen tabletteja opetuskäyttöön. Oma lukunsa on ollut niiden käyttöönotto, sopivan lataus- ja kuljetuskärryn hankinta, ym. alkusäätö. Niistä ei sen enempää tässä... Tabletteja on pikku hiljaa yritetty ottaa mukaan opetustilanteisiin, jotta niiden käytöstä tulisi rutiinia opiskelijoille. Eniten niitä on käytetty tiedonhakutehtävissä. Jonkun verran olemme myös katselleet niiden avulla videoita YouTubesta. YouTuben käyttösäännöt estävät videoiden näyttämisen opetustilanteissa, mutta tätä sääntöä voi laillisesti kiertää niin että antaa opiskelijoille linkkejä sopiviin videoihin, jotka he katsovat itse tableteilla. Ja sitten tietenkin kysymyksiä, joihin vastaavat videoiden perusteella + keskustelua aiheesta.

Pidän Laatu- ja ympäristöosaaminen -kurssia. Nämä laatujärjestelmäasiat ovat yleensä aika teoreettisia ja raskaita. Annoin opiskelijoille työssäoppimisen ajaksi etätehtäväksi selvittää työpaikan laatuasioita, mm. mitä laatujärjestelmiä on käytössä, miten ne näkyivät päivittäisessä työssään, jne. Työssäoppimisen jälkeen koululla käsittelimme näitä asioita tableteille asennettavan BaiBoard-sovelluksen avulla. Sovellus on ilmainen. Sovellus on ikäänkuin muistivihko, jossa voi olla useita sivuja ja siihen voivat useat opiskelijat kirjoittaa yhtä aikaa. Opettaja luo "meetingin", jonka hän jakaa opiskelijoille (tablettien pitää olla verkkoyhteydessä). Kirjoitin "vihkoon" sivuille valmiiksi otsikoita ja kysymyksiä, esim. "Mitä laatujärjestelmiä työssäoppimispaikassasi oli käytössä", "Mitä mielestäsi on hyvä laatu prosesiteollisuudessa" ja "Miten itse suhtaudut laatuasioihin käytyäsi tämän kurssin koulussa ja nähtyäsi toimintaa työssäoppimispaikassasi". Opiskelijat kirjoittivat kukin omilla tableteillaan kommentteja tähän yhteiseen muistivihkoon. Kaikki näkevät toistensa kommentit ja kirjoittaa niihin vastakommentteja, kysymyksiä, jne. Lopuksi kävimme yhteisesti läpi kaikki kommentit ja samalla selvensin sellaisia käsitteitä, jotka saattoivat osalle olla vieraita.

Tutustumisbingo

Blogissa on ollut hiljaista viime kuukaudet. Edellinen ryhmä valmistui ennen joulua, mutta nyt on uusi vuosi ja uusi ryhmä starttasi viime viikolla. Kaikki opettajat tietävät (tai ainakin pitäisi tietää) että ryhmäytys on erittäin tärkeä osa koulutuksen aloitusta. Aikuisopiskelijoita perinteiset ryhmäytysleikit eivät välttämättä innosta. Niinpä kehittelin tutustumisbingon heille.
Bingo-lomakkeelle kirjoitetaan väittämiä, jotka sopivat joko yhteen tai useampaan ryhmän opiskelijaan. Osa voi olla hyvin yleisiä, mihin varmasti löytyy useita sopivia henkilöitä ryhmästä, esim. "tuli tänään kouluun bussilla" tai "asuu kerrostalossa". Jos tiedät opiskelijoista tarkempia tietoja esimerkiksi hakulomakkeen tai haastattelun perusteella, voit kirjoittaa eksoottisempiakin asioita, kuten "osaa puhua espanjaa" tai "harrastaa telinevoimistelua". Kannattaa muistaa, että tässä vaiheessa opiskelijat eivät halua kertoa kovin henkilökohtaisia asioita toisilleen, joten asiat kannattaa pitää neutraalilla tasolla.

Yllä on esimerkki käyttämästäni bingoruudukosta. Koska ryhmä oli iso, tein kaksi erilaista bingoruudukkoa, ettei kaikilla ole täsmälleen samanlainen. Jokainen opiskelija sai yhden bingoruudukon. Tehtävänä oli kierrellä ja kysellä luokkatovereilta asioita, tavoitteena löytää henkilö, joka sopii kunkin ruudun kuvaukseen. Kun sopiva henkilö löytyi, ruudukon opiskelija kirjoitti hänen nimensä kyseiseen ruutuun. Oman nimen sai myös laittaa, mutta koko rivi tai sarake ei saanut olla samaa nimeä.
Koska ensimmäiset saivat bingon eli rivin tai sarakkeen täyteen aika nopeasti, nostettiin panoksia ja piti saada koko bingoruudukko täyteen nimiä. Lopuksi kävimme yhteisesti läpi ketkä kaikki sopivat minkäkin ruudun kuvaukseen.
Ennen harjoitusta ohjeistin opiskelijoille, että jos kokevat jonkin kysymyksen liian henkilökohtaiseksi (esim. asuinkunta), voi valehdella, kunhan valehtelee kaikille samalla tavalla.

Suoraa toimintaa ja yhteisopettajuutta

Opettamallani tietotekniikkakurssilla on harjoiteltu tekemään standardisuoria Excelillä. Koko standardisuoran käsite tuntui olevan ensimmäisen vuoden opiskelijoilla hukassa, joten kehittelin konkreettisen harjoituksen havainnollistamaan käsitettä. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä matematiikan opettajan kanssa.

Laboratoriotyöosuudessa opiskelijat valmistivat ohjeen mukaan 5 standardiliuosta sokerista ja vedestä (massaprosentit 0%, 10%, 20%, 40% ja 60%). Sen jälkeen he pipetoivat kutakin liuosta 20 ml ja punnitsivat massan. Lisäksi he saivat opettajan tekemän sokerinäytteen, jonka pitoisuus piti selvittää. Myös näytettä pipetoitiin 20 ml ja punnittiin massa.

Tähän työvaiheeseen kului huomattavasti suunniteltua 2 tuntia pidempi aika - yhteensä noin 6 tuntia.

Sen jälkeen ensin matematiikan tunneilla harjoiteltiin standardeista suoran piirtämistä millimetripaperille ja siitä laskettiin käsin näytteen pitoisuus (kahden pisteen avulla).

Tietotekniikan tunneilla piirrettiin standardisuora Excelillä ja laskettiin näytteen pitoisuus suoran yhtälön avulla.

Opettajien mielestä kyseessä oli erinomainen ja havainnollistava projekti - opiskelijoiden mielipiteistä en ole ihan varma. Osaa tuntui sekoittavan se, että näytteen pitoisuus laskettiin kahteen kertaan, ensin käsin ja sitten Excelillä - ja tulokset poikkesivat hieman toisistaan.

Koulutuksen tärkein taito - työhakemus

Kävin tänään tapaamassa erästä työnantajaa, joka saa usein työssäoppimishakemuksia opiskelijoiltamme. Hän hämmesteli sitä opetammeko opiskelijoille lainkaan hakemuksen tekemistä. Kyllä opetamme - paljonkin - mutta opiskelijoiden suhtautuminen asiaan on usein varsin nuiva. Ne jotka eniten tarvitsisivat ohjaus, eivät sitä halua ja niillä jotka haluavat ohjausta on jo valmiiksi hyvät työnhakutaidot. Pohdimme työnantajan kanssa auttaisiko se jos koululle kutsuisi jonkun työhakemuksia paljon lukevan henkilön kertomaan näistä asioista. Yleensä ulkopuolisen sanaan uskotaan paremmin kuin omaa opettajaa.

Tässä muutamia asioita, joita pyydettiin erityisesti kouluttamaan opiskelijoille:

• Työhakemus on tärkein asia minkä voit opetella tekemään oikein koulutuksen aikana - ilman hyvää hakemusta et voi päästä töihin! Etenkin isot työnantajat saavat kymmeniä hakemuksia viikottain. Aikaa yhden hakemuksen lukemiseen ei käytetä kovin paljon ja huonot hakemukset heitetään heti roskikseen. Panosta siis hakemuksesi tekemiseen.
• Kun lähetät hakemuksen sähköpostilla, kirjoita jotakin viestin otsikoksi sekä kerro viestiosassa lyhyesti mistä asiasta on kyse. Muuten viestisi päätyy sähköpostin roskapostikansioon eikä päädy perille.
• Kerro hakemuksessa tai CV:ssä syntymäaikasi. Työnantajaa kiinnostaa tietää minkä ikäinen olet.
• Hakemuksessa ei saa olla kirjoitusvirheitä. Kirjoitusvirheet viestivät että hakija on huolimaton. Wordissä on oikeinkirjoituksen tarkistus, joka löytää pahimmat kirjoitusvirheet. Jos kotikoneessasi ei ole sitä, käytä koulun koneita. Itse ei välttämättä huomaa kirjoitusvirheitä, joten pyydä ystäviäsi lukemaan ja korjaamaan hakemuksesi (huom. etenkin jos äidinkielesi on muu kuin suomi, pyydä suomenkielistä ystävääsi tarkistamaan teksti! Älä ujostele pyytää apua.).
•  ÄLÄ KIRJOITA CAPSLOCK POHJASSA ELI PELKÄSTÄÄN ISOILLA KIRJAIMILLA. Se tarkoittaa samaa asiaa kuin huutaminen ja on huonoa käytöstä.
• Aukot työhistoriassa ovat epäilyttäviä. Mikäli sinulla on pitkiä ajanjaksoja työsuhteiden välillä, kerro jo cv:ssä mitä olet tehnyt silloin (esim. kotona lapsia hoitamassa, työtön työnhakija, opiskelemassa, ...)

Nämä asiat ovat meille opettajille itsestäänselvyyksiä, mutta eivät näköjään kaikille opiskelijoille. Muistetaan siis jatkossa muistutella näistä(kin). Ja kaikille pakolliseksi työnhakuvalmennuskurssi!!

Biodiesel-kokeilu

Vedän ensimmäistä kertaa prosessinhoitajaopiskelijoille Bioprosessit kurssia. Tänään kokeilimme biodieselin tekoa käsin, laboratoriomittakaavassa. Ohjeen sain kollegaltani, mutta ohjeita esteröimiseen perinteisellä FAME-menetelmällä löytyy netistä runsaasti. Raaka-aineena käytimme käytettyä paistorasvaa (rypsiöljy ja oliiviöljy).
Työ oli loppuvaiheen opiskelijoille ihan loistava. Tuli kerrattua massaprosentin laskeminen, titraaminen, orgaanisen kemian perusteita, ym. Biodiesel on ollut paljon yhteiskunnallisessa keskustelussa, joten opiskelijat olivat motivoituneita työhön. Etukäteistehtävänä opiskelijat selvittivät biodieselin valmistuksen perusteita ja taustoja internetin avulla.

Onnistunut biodiesel vaaleammassa pintakerroksessa. (Kuva Annukka Sirviö, CC-BY-NC)

Aikaa työhön kuluu runsaasti - itse työhön noin 6 tuntia taukoineen ja siihen vielä raportin kirjoitus päälle. Raportin voi toki teettää myös kotitehtävänä.
Vastaantulleita haasteita:
- Käytetystä öljystä pitää suodattaa roskat pois. Me käytimme tähän sideharsoa, mutta systeemiä täytyy vielä kehitellä. Grilliltä saatu käytetty paistorasva oli niin paksua, että se piti lämmittää  ennen suodatusta.
- Osa sai biodieselin sijaan tuotteeksi saippuaa. Liekö katalyyttinä käytetyn NaOH:n määrä ollut liian suuri vai mikä mahtoi olla vikana? Joku viisaampi voi kommentoida jos on kokemusta.

Saippuoitunut biodiesel, kerrokset eivät erotu. (Kuva Annukka Sirviö, CC-BY-NC)

- Poltimme tällä kertaa saatuja biodieseleitä vain upokkaissa vetokaapissa - ja nekin paloivat kovin huonosti. Mielenkiintoista olisi ollut kokeilla saammeko vanhan polttomoottorin käyntiin tällä tuotteella. Sitä varten moottori olisi ehkä pitänyt käynnistää tavallisella polttoöljyllä tai esilämmittää valmistettu biodiesel.